Vuonna 2003 alkanut laaja Lapsuuden kehityksen tukemisen Kainuun malli, ns. Kainuun lapsi -hanke, päättyi vuoden 2005 lopussa. Hankkeen aikana aloitettuja opinnäytetöitä on jo valmistunut ja osin vielä valmistumassa.

Esille tulleita kehittämiskohteita ovat mm. seuraavat:

• moniammatilliset yhteistoimintakäytännöt (palaverikäytännöt, yhteinen toiminnan kohde, yhteinen kieli, rajanylitykset jne.)
• tuen tarpeessa olevien lasten havaitseminen, tukitoimintojen suunnittelu ja toteuttaminen sekä vanhempien osallisuus prosessissa (kuinka havainnoidaan, miten näkyy toiminnan muutoksena, verkostoyhteistyö)
• vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö
• koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen (jatkumo, yhteisopetus)
• perheneuvolan ja päivähoidon yhteistoiminta
• oma ammatillinen kehittyminen

Pilottikunnissa kehitetyt hyvät käytännöt ja mallit siirretään muiden kuntien käytettäviksi.

Kainuun lapsi -hankkeelle myönnettiin valtakunnallinen TerveSos 2006 -palkinto (pdf).

Kainuun kunnissa VASU-suunnitelmien laatiminen on pitkällä. Muun muassa Kajaanissa suunnitelma on valmis yksikkötasoa myöten. Myös muissa kunnissa suunnitelmat ovat valmistumassa.

Pohjois-Karjalan varhaiskasvatuksen maakunnallinen kehittämisryhmä (VAMAKE) toimii maakunnallisen varhaiskasvatuksen yhteistyön välineenä. Kehittämistyöryhmän jäsenet ovat kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia. Toiminta kattaa koko maakunnan. Lisäksi toimii VKT, varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja työelämän ryhmä, jonka tehtävänä on yhdistää koulutusta, työelämää ja tutkimusta. Yhteistyöryhmään osallistuvat kuntien lisäksi alan oppilaitokset, järjestöt ja kehittämishankkeet.

Yhteistyössä järjestetään vuosittain maakunnallinen varhaiskasvatuksen foorumi sekä seudullisia koulutuksia ja työkokouksia. Toiminnassa hahmotellaan maakunnallista visiota varhaiskasvatuksesta 2015. Keskeisenä kehittämisen kohteena on lapsilähtöisyyden ja ammatillisuuden vahvistaminen.

Pohjois-Savossa perustettiin vuonna 2002 alueellinen ja moniammatillinen erityispäivähoidon työryhmä. Aluksi ryhmä keskittyi aikaansaamaan seudullisia kehittämishankkeita, joita käynnistyi useammalla seutukunnalla. Keväällä 2005 työryhmä määritteli tehtäväkseen koota erityisen tuen järjestämisen hyviä käytäntöjä kuntien erityispäivähoidon linjausten ja toimintaperiaatteiden laadinnan tueksi. Työryhmä työsti Lapsen yksilöllinen suunnitelma -lomakkeen, joka löytyy näiltä ISOn nettisivuilta. Vuonna 2007 työryhmän teemana on päivähoidon ja sosiaalityön yhteistyö.

Varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on kuntien yhteinen haaste. Tämän työn tueksi on sovittu, että Pohjois-Savossa järjestetään vuosittain työkokous. Kukin seutukunta on koonnut teeman ympärille oman työryhmänsä. Seutukuntien puheenjohtajat vaihtavat ajatuksia prosessien läpiviemisestä ja hyvistä käytännöistä sähköpostitse ja tapaamisissa. Päivähoidon muodoista perhepäivähoidon osuus on Itä-Suomessa muuta maata suurempi. Pohjois-Savossa järjestetään kerran vuodessa perhepäivähoidonohjaajien työkokous yhteistyössä ISOn ja Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa.

Etelä-Savossa on vuoden 2005 alusta lähtien toiminut varhaiskasvatuksen kehittämisryhmä, joka on koonnut neljän seudun kehittämistoiminnan käytäntöjä, tapaamisryhmiä ja koulutusta yhdeksi alueelliseksi asiantuntemuksen ja kehittämisen keskustelu- ja vaihtofoorumiksi. Työryhmä on ideoinut kehittämistoimintaa ja vahvistanut VASUa alueellisesti. Työryhmä on toteuttanut Kasvatuskumppanuus seminaarin, ja se tarttuu vuosittain ajankohtaiseen foorumiaiheeseen keskustelun ja vaikuttamisen merkeissä. Varhaiskasvatuksen eteläsavolainen työryhmä on vahva verkottuja ja taitava verkottaja. Työryhmän toiminnan kautta alalle on tullut voimaa ja näkyvyyttä. Jatkossa tartutaan myös lapsiperhepoliittisiin kysymyksiin aikaisempaa pontevammin. Eteläsavolainen verkosto liittyy itäsuomalaiseen alan verkostoon sekä VASU- suunnittelun että muun kehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Tavoitteena on luoda alueellista hanketoimintaa ja kehittämisrakenteita varhaiskasvatukselle.