Omaishoidon tuen maakunnallista yhtenäistämistä suunnitellaan vuonna 2006 alkaneessa hankkeessa. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi -hankkeessa luodaan yhdenmukainen palvelutarpeen arviointimittaristo (RAI). Mittaristoa kehitetään edelleen teknologiaa hyödyntämällä tukemaan asiakkaan arjen hallintaa sekä palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa.

Ristijärvellä on laaja Seniorpolis-osaamiskeskittymä, joka kehittää seniorien hyvinvointia ja elämäntapaan liittyviä toimintoja yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Vahva seniorialan osaaminen on perustana laaja-alaiselle teknologia- ja tuotekehitykselle sekä liiketoiminnalle Kainuussa ja laajemmin Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Karjalassa vanhustyön johtajat ja vastaavat kokoontuvat vertaistuen verkostona vahvistamaan yhteistä kehittämistä. Verkosto järjestää vuosittain työkokoukset ISOn ja lääninhallituksen kanssa yhteistyössä.

Pielisen Karjalassa Lieksassa toimii sosiaalialan kehittämishankerahoituksella vanhustyön kehittämiskeskus Karpalo, joka ideoi ja toteuttaa yhdessä alueen ikäihmisten kanssa uudenlaista vanhustyötä ja palveluita. Työn lähtökohtana on sosiokulttuurinen vanhustyö. Karpalossa kehitetään sekä työn sisältöjä että rakenteita. Kehittämisverkostoon osallistuvat myös alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot.

Lisäksi on meneillään muutamia muita kuntien vanhustyön hankkeita mm. kotihoidon ja kuntouttavan työn kehittämiseksi. Pielisen Karjalassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä laajaa dementiakoulutusta EU-rahoituksella. Keinu – taiteilijat vanhusyhteisön arjessa on ammattikorkeakoulun EU-rahoitteinen hanke, jossa kehitetään toimintamallia taiteilijoiden ja vanhuspalvelujen yhteistyölle kunnallisissa ja yksityisissä vanhusyksiköissä.

Pohjois-Savossa vanhustyön verkosto keskittyy erityisesti sosiaalisen asiantuntijuuden vahvistamiseen vanhustyössä. ISO järjestää yhteistyössä lääninhallituksen kanssa vanhustyön työkokouksia kerran vuodessa. Lisäksi tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin vanhustyön yksiköihin. Kesällä 2006 tutustuttiin Pielisen Karjalan vanhustyön kehittämisyksikkö Karpaloon.

Vanhustyön teemaryhmä työsti Sosiaalisen voimavarakartoitus -lomakkeen, joka löytyy myös ISOn nettisivuilta.

Sosiaalialan kehittämishankkeen myötä Pohjois-Savossa alkoi useita kehittämishankkeita. Siilinjärvi ja Maaninka ovat luoneet uuden kotihoidon tiimipohjaisen toimintamallin kahden kunnan alueella.

Rautalammilla juurrutetaan ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työotetta ja Kiuruvedellä kehitettiin maaseutukylän palveluja vanhusystävällisemmiksi.

Etelä-Savossa ikääntymisen kysymyksiin on tartuttu ennakoivan ja ehkäisevän työn painotuksin. ISOn kutsuma aktiivisen ikääntymisen kehittämistyöryhmä on synnyttänyt keskustelua ikääntymisestä voimavarana yhteiskunnassa ja ympäristössä. Ikääntymisen kysymyksiin on valittu omaehtoista hyvinvointia ja selviytymistä vahvistava näkökulma. Kuntien kehittämishankkeet painottuvat kotona selviytymisen tukemiseen, kuntouttavaan työotteeseen ja kotihoidon kehittämiseen.

Etelä-Savon ammattikorkeakoulut ovat profiloituneet aluekehitystehtävässään ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Aktiivisen ikääntymisen työryhmässä käynnistettiin alueellinen Ikäihmisten korkeakoulu -hankevalmistelu, joka on siirtynyt Mikkelin ammattikorkeakoulun vastuulle. Mikkelin ammattikorkeakoulun luoman uudenlaisen ikä voimavarana -ajattelun tavoitteena on luoda maakuntaan ikääntyviin keskittyvä, ennalta ehkäisevää työtä koordinoiva toiminta- ja kehittämisyksikkö, joka vahvistaa alueen kuntien ja paikallisten toimintayksiköiden keskinäistä verkottumista sekä tuottaa alan tietoa, osaamista ja tutkimusta. Ikäkeskus-ajattelun painoalueena on mm. ikääntyvien työssä jatkaminen, ikäjohtaminen ja omavastuinen hyvinvoinnin edistäminen.