Kainuun uusi maakuntahallinto mahdollistaa ja velvoittaa järjestämään lastensuojelupalvelut lähi-, seutu- ja maakuntatasolla. Uusilla järjestelyillä pystytään takaamaan lastensuojelun erityistason palvelut koko maakunnan alueelle. Lastensuojelun kehittämishankkeessa suunniteltiin maakunnallinen sijaishuoltoyksikkö, sosiaalipäivystys ja maakunnan oma lastensuojelulaitos. Nämä uudet järjestelyt pannaan toimeen vuonna 2007.

Etelä-Savossa on laaja sijaishuollon toimijoiden joukko. Sijaishuollon kehittämisverkosto (ILSE) kehittää sijaishuollon laatua. Lastensuojelulaitosten yhteistyö on Etelä-Savon erityinen vahvuus. Tykesin rahoittama Lastensuojelun laatuverkko -hanke on parhaillaan käynnissä. Toimijoina ovat sijaiskotien lisäksi myös kuntien sosiaalityöntekijät. Lisäksi Etelä-Savossa lastensuojelutyötä verkotetaan mm. JJR-allianssin (Juva, Joroinen, Rantasalmi) puitteissa.

Etelä-Savon Sosiaalityön kehittämisyksikön maakunnallinen valmisteluprosessi on yhdistänyt  maakunnan kehittäjät ja kunnat. Sosiaalityön hankkeen Kehittäjä-sosiaalityöntekijät, Savonlinnan seudun Sosiaalipalvelujen seutukehittäjä, JJR -seudun lapsiperhepalvelujen seutukehittäjä ja Kasvun yhteisöjen  lastensuojelun aluekehittäjä muodostavat ISOn kanssa yhdessä alueellisen kehittäjäyhteisön, jonka toiminta perustuu kohtaamiseen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tällä toimintatavalla on luotu teemaverkostoja, työnohjausryhmiä, vertaiskonsultaatiota ja koulutusta käytännön tarpeista lähtien. Kehittämisen kokonaisteemat noudattelevat paljolti lastensuojelun valtakunnallisen ohjelman teemoja. Ajankohtaisin kehittämisteema on alkuarvioinnin alueellinen toimintamalli.

Pohjois-Savossa sijaishuollon kehittämisyksikkö on luonut maakunnallisen lastensuojelun yhteistyörakenteen. Sijaishuoltoyksikön hyvälle pohjatyölle rakentuva Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö sai ESR-rahoitusta kesään 2007 asti. Käytännön työhön kytketään kiinteästi käytäntötutkimus ja oppilaitosyhteistyö. Kuopion seudullisesta perheasemasta rakentuu tulevaisuudessa mahdollisesti myös kehittämisyksikkö. Perhekeskustyyppistä kehittämistyötä, jossa kehitetään ylisektorista ja monitoimijaista yhteistyötä, toteutetaan mm. Kuopiossa Terve Lapsuus arjessa -hankkeessa, Lapinlahden perhetyön sekä Maaningan ja Siilinjärven psykososiaalisen työn kehittämishankkeissa.

Pohjois-Karjalan lastensuojeluverkostoissa kehitetään lastensuojelun seudullisia palveluita osana laajempia alueellisia hankkeita. Joensuun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteena on turvata alueen lastensuojelun erityispalvelujen ja -osaamisen saatavuus sekä luoda lastensuojelun kriisipalveluihin pysyvä seudullinen palvelurakenne.

Keski-Karjalassa toimii HYTKES, lasten ja nuorten hyvinvointikeskus, jossa kehitetään moniammatillisia seudullisia lasten ja nuorten palveluita alueen kuntien peruspalveluiden kanssa. Pielisen Karjalassa kehitetään seudullista lastensuojelua erityisesti sijaishuollon ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien tehtävien, ohjauksen ja neuvonnan osalta. Perheväkivaltatyöhön on Lieksassa kehitetty uutta toimintamallia, jonka tuloksia hyödynnetään seudullisesti.